Raskaus

Raskaus voi olla joko toivottu tai suunnittelematon. Kovin nuorena ei raskaus yleensä ole suunniteltu. Raskaus on mahdollista, mikäli on ollut yhdynnässä ilman oikein käytettyä raskaudenehkäisymenetelmää. Raskauden voi varmistaa raskaustestillä. Niitä saa apteekeista tai sen voi teettää terveysasemalla tai kouluterveydenhoitajalla. Raskaustesti tehdään virtsanäytteestä vasta sitten, kun kuukautiset ovat myöhässä.

Suunnittelematon raskaus väistämättä laittaa tilanteeseen, jossa joutuu pohtimaan eri vaihtoehtoja. Nainen voi valita raskauden jatkamisen, synnyttää lapsen ja ryhtyä vanhemmaksi, antaa lapsen adoptoitavaksi tai hakea raskauden keskeytystä. Terveyskeskukseen kannattaa ottaa yhteyttä heti, jotta voi keskustella asioista ammattilaisen kanssa. Joka tapauksessa asia hoidetaan terveyskeskuksen kautta. Uusi alkamassa oleva ihmiselämä tuo mukanaan vastuun toisesta ihmisestä ja huomioon on otettava monia asioita. Mies, jonka siittiöstä raskaus on saanut alkunsa voi tukea naista ja auttaa päätöksenteossa.

Jos olet harrastanut suojaamatonta seksiä ja kuukautisesi ovat selvästi myöhässä, on syytä tarkistaa raskauden mahdollisuus. Käänny oman kuntasi terveyskeskuksen puoleen tai opiskelijana voit ottaa yhteyttä kouluterveydenhoitoon tai opiskelijaterveydenhoitoon. Löydät Oulun Eteläisen alueen terveyskeskusten yhteystiedot Terveys - tietoalueelta, jota kautta saat myös äitiysneuvoloiden yhteystiedot.

Asiaa ei kannata jäädä ominpäin miettimään vaan kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä terveydenhoidon ammattilaisiin. Perheen perustaminen on iso asia molemmille, sekä miehelle että naiselle. Ja se muuttaa molempien elämää. Isäksi ja äidiksi tuleminen on iso elämänmuutos.

Äitiysneuvolat ovat kunnallinen palvelu ja tukiasema odottaville naisille. Äitiysneuvoloiden tehtävänä huolehtia sekä äidin että sikiön hyvinvoinnista. Äitiysneuvoloiden palveluita ovat mm. terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotot, ultraäänitutkimukset sekä ensisynnyttäjät saavat synnytysvalmennusta.

Alla linkkejä, josta voit lukea lisää tietoa raskaaksi tulemisesta, raskaudesta ja vanhemmuudesta.

Helistin - Tietoa perheen perustamisesta, odottamisesta, raskaudesta, lapsen hoidosta odottajille, tuleville isille, pienten lasten vanhemmille..

Huvitutti - Vauva- ja lapsiperheiden oma sivusto.

Raskaus - Väestöliiton sivuilla raskauden mahdollisuudesta, raskauden keskeytyksestä ja vanhemmuudesta.

Raskaus - Tohtori.fi -sivustolla raskauden alkamisesta, odotusajasta ja synnytyksestä.

Raskaus ja alkoholi - Tietoisku alkoholi vaikutuksesta sikiöön Päihdelinkin sivustolla.

Tietoa odottajille - Verneri.net -sivuston tietoa. Väestöliiton, kehitysvammaliiton ja Kehitysvammaisten tukiliiton kokoamat tiedot.

Vastasyntynyt - Terveyskirjasto, avoin verkkomateriaali.

Äimä ry - Äidit irti synnytysmasennuksesta ry:n sivut. Tietoa synnytysmasennuksesta ja sen hoidosta. Vertaistukitoimintaa.

 

Raskaus ja alkoholi

Raskauden aikana nautittu alkoholi läpäisee helposti istukan ja kulkeutuu sikiöön, jossa pitoisuudet nousevat erityisen korkeiksi suuren vesipitoisuuden omaavissa elimissä, kuten aivoissa. Humalajuominen eli juominen, jossa veren alkoholipitoisuus nousee korkeaksi, on osoittautunut vaarallisemmaksi kuin jos sama alkoholimäärä juodaan eri kerroilla tai pidemmän ajan kuluessa. Alkoholin käytön raskaudenaikaista turvallisuusrajaa ei tunneta tarkkaan. Siksi lääkärit suosittelevat nykyään alkoholin käytön välttämistä kokonaan raskauden aikana.

Suomessa arvioidaan vuosittain syntyvän noin 100 fetaalialkoholisyndroomasta (FAS) kärsivää lasta ja noin 200, joilla on lievempiä alkoholin aiheuttamia häiriöitä. FAS-lapsille tunnusomaiset piirteet ovat pieni pää, tyypilliset kasvojen piirteet, ärtyneisyys, levottomuus ja hidas sekä henkinen että fyysinen kehitys. Heillä on myös hidastunut kasvu kohdussa. Valtaosa eli noin 90 % heistä on henkisesti jälkeenjääneitä. FAS syndrooma liittyy alkoholismiin, mutta kasvun hidastumista on todettu jo 8 - 10 alkoholiannosta viikossa juovien äitien sikiöllä.

Artikkelin laati: Yleislääketieteen erikoislääkäri Mikael Nyström
Lähde: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS

Raskaus ja imetys - haitalliset lääkkeet

Lääkkeiden käyttö raskauden aikana muodostaa erityistilanteen: äidin sairaus on hoidettava, mutta sikiölle ei saisi koitua lääkehoidosta haittaa. Hyvä perussääntö on pyrkiä valitsemaan lääke, josta on jo kertynyt raskaudenaikaista kokemusta, ja pyrkiä välttämään useiden lääkkeiden yhteiskäyttöä.

Lääkeannos tulisi pitää pienimpänä mahdollisena, joka on riittävä äidin sairauden hoidon kannalta, ja mahdollisuuksien mukaan annos pyritään jakamaan useampaan päiväannokseen toksisten huippupitoisuuksien välttämiseksi.

Lääkkeet raskauden aikana

Talidomidin aiheuttamien sikiövaurioiden jälkeen lääkkeiden vaikutuksia raskauteen ja sikiöön on tutkittu paljon. Raskaudenaikaiseen lääkkeiden käyttöön liittyy kuitenkin edelleen lukuisia ongelmia. Ihmistä koskeva tieto on usean lääkkeen kohdalla vielä liian vähäistä sikiöön kohdistuvien riskien luotettavaa arviointia varten. Lisäksi käyttöön tulee jatkuvasti uusia lääkkeitä, joiden raskaudenaikaiseen käyttöön liittyvät turvallisuusluokitukset perustuvat ainoastaan eläinkokeisiin.

Normaaliin raskauteen ilman erityisiä altistavia tekijöitä liittyy noin 3 %:n riski siitä, että syntyvällä lapsella todetaan jotain poikkeavuuksia. Kaikista kehityshäiriöistä kuitenkin vain muutaman prosentin arvioidaan liittyvän lääkkeiden käyttöön. Lähes kaikki lääkkeet läpäisevät istukan ja siirtyvät sikiöön.

Lääkehaitta voi epämuodostumien lisäksi ilmetä esim. keskenmenona, kasvun hidastumisena, sikiökuolemana tai myöhemmin esiin tulevina ongelmina (esim. oppimisvaikeudet, syöpäriskin lisääntyminen).

Lääkkeet imetysaikana

Lähes kaikki lääkkeet kulkeutuvat äidinmaitoon. Yleensä pitoisuus maidossa jää kuitenkin hyvin pieneksi, ja lapsen maidon kautta saama lääkeannos kliinisesti merkityksettömäksi. Poikkeuksia kuitenkin on.

Läheskään kaikkien lääkkeiden kohdalla ei ole tutkittua tietoa siitä, miten ne kulkeutuvat maitoon. Lääkityksen suunnittelussa tulee noudattaa samoja yleisperiaatteita kuin raskauden aikana. Lääkkeet, jotka sitoutuvat vähäisessä määrin plasmaproteiineihin, kulkeutuvat myös maitoon. Pitkän puoliintumisajan omaavat lääkkeet (tai aktiiviset metaboliitit) voivat säännöllisessä altistuksessa kertyä lapsen elimistöön.

Erityisen ryhmän muodostavat ennenaikaiset vastasyntyneet, joiden lääkeainemetabolia voi olla vielä kehittymätön ja lääkkeen eliminaatio hidastunut. Monessa tilanteessa voi lapsen seurannan järjestäminen olla aiheellista. Lisätietoja lääkkeiden haitallisista vaikutuksista raskauden ja imetyksen aikana saa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Teratologisesta tietopalvelusta.

Teratologisen tietopalvelu verkkosivut

Kirjallisuutta:
Koren G, Pastuszak A, Ito S: Drug therapy; Drugs in pregnancy.
N. Engl J Med 1998; 338:1128-1137. Ito S: Drugg therapy: Drug therapy for breast-feeding women.
N Engl J Med 2000; 343:118-126. Briggs G, Freeman R, Yaffe S. Kirjassa: Drugs in Pregnancy and Lactation.

Lue koko artikkeli liitetiedosto word.rtf  (Mukana taulukot)