Kansalaisena
< Etusivulle
Etusivu > Kansalaisena > Asevelvollisuus
Suomessa armeija suoritetaan yleensä 19-20 vuotiaana. Varusmiespalveluksen aikana pojat käyvät armeijan ja opettelevat maanpuolustuksen taidot. Nykyään myös nainen voi suorittaa vapaaehtoisen varusmiespalvelun. Asevelvollinen voi uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustuvista vakavista omantunnonsyistä hakeutua siviilipalvelukseen. Sen suorittaminen korvaa asevelvollisuuslain mukaisen palveluksen rauhan aikana. Asevelvollisuuslain 1 pykälän määrittämä suomalaisten miesten kansalaisvelvollisuus kestää 18:sta ikävuodesta 60:n ikävuoteen.

Asevelvollisuus alkaa sen vuoden alusta, jolloin mies täyttää 18 vuotta. Asevelvollisuus jatkuu sen vuoden loppuun, jona asevelvollinen täyttää 60 vuotta. Kutsuntatilaisuuden perusteella asevelvolliset sijoitetaan joukkoyksikköihin ja eri aselajeihin suorittamaan asepalvelusta.

Palvelukseenastumismääräys annetaan varusmiespalvelukseen määrätylle joko kutsuntatilaisuudessa tai se lähetetään postitse. Siitä selviää, milloin ja mihin joukko-osastoon on astuttava palvelukseen.

Naiset voivat hakea vapaaehtoiseen asepalvelukseen kaikkiin varusmieskoulutusta antaviin joukko-osastoihin. Edellytyksenä on 18 – 29 vuoden ikä, Suomen kansalaisuus sekä terveydentilan ja muiden ominaisuuksien sopivuus sotilaskoulutukseen. Asepalvelukseen määrättyjä naisia koskevat samat asevelvollisia koskevat säännökset kuin miehiäkin. Asepalvelusta suorittava nainen voi 45 päivän kuluessa palvelukseenastumispäivästä ilmoittaa, ettei hän jatka palvelusta ja keskeyttää palveluksen. Joukko-osaston komentaja voi tällöin peruuttaa naisen asepalveluksesta annetun määräyksen vamman, sairauden, ilmeisen sopimattomuuden tai vastaavan muun syyn perusteella.

Siviilipalvelu

Asevelvollinen, joka vakuuttaa uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustuvien vakavien omantunnonsyiden estävän häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa säädettyä palvelusta, vapautetaan sen suorittamisesta rauhan aikana ja määrätään suorittamaan siviilipalvelusta. Asevelvollinen voi hakea siviilipalvelukseen ennen asevelvollisuuslain mukaista palvelusta, sen aikana tai sen jälkeen. Hakemusta ei saa tehdä ennen kutsuntoja. Siviilipalveluksen sisältönä on yhteiskunnalle hyödyllinen työ.

Siviilipalvelukseen sisältyy koulutus, jonka tarkoituksena on antaa perusteet työpalvelun suorittamiselle ja tukea yleistä kansalaiskasvatusta. Työpalvelu suoritetaan lähinnä sosiaalihuolto- tai terveydenhuoltoalalla, opetus- tai kulttuurialalla taikka ympäristönsuojeluun tai pelastusalaan liittyvissä tehtävissä. Siviilipalvelusaika on 395 päivää.

Aseeton palvelus

Asevelvollinen, jota uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustuvat vakavat omantunnonsyyt estävät suorittamasta asevelvollisuuttaan aseellisessa palveluksessa ja joka hakee aseettomaan palvelukseen, on hakemuksestaan vapautettava aseellisesta palveluksesta rauhan aikana ja määrättävä aseettomaan palvelukseen. Aseettoman varusmiespalvelusaika on 330 päivää. Aseeton ei ole velvollinen palveluksessa käyttämään asetta tai ampumatarvikkeita, harjoittelemaan niiden käyttämistä eikä osallistumaan niiden huoltoon.

Kieltäytyminen

Varusmies, joka kieltäytyy kokonaan asepalveluksesta ja siviilipalveluksesta voidaan tuomita tuomioistuimessa asevelvollisuudesta kieltäytymisestä rangaistukseen.


Linkkejä

Mil.fi
- Puolustusvoimien sivut. Varusmiespalveluksesta, rauhanturvaamisesta, reserviläisyydestä, perustietoa puolustusvoimista jne.

http://www.sivarikeskus.fi/ - Siviilipalveluskeskuksen sivut, Lapinjärven koulutuskeskus. Tietoa siviilipalveluksesta.

http://akl-web.fi/totaali - Totaalikieltäytyjät

 www.rauhanpuolustajat.fi - Suomen rauhanpuolustajat ry

http://www.aseistakieltaytyjaliitto.fi/sivari


Lähde: Kajaanin käräjäoikeuden notaarit

Viimeksi päivitetty : 27.11.2005
JulkisetArkisto