Vanhemmaksi alle 18-vuotiaana
Raskaaksi tuleminen ei kovin nuorena ole yleensä suunniteltua ja se vie nuoren monien kysymysten äärelle. Voit lukea enemmän eri vaihtoehdoista Ihmissuhteiden tietoalueelta. Löydät sieltä myös raskauteen ja vanhemmuuteen liittyviä ohjeita, neuvontapalveluja ja lisälinkkejä. Tässä valikossa kerrotaan vanhemmuuteen liittyvistä oikeudellisista asioista.
Jos tulet äidiksi tai isäksi alle 18-vuotiaana, mutta et ole avioliitossa, lapsella on oikeudellisesti ajateltuna huoltajana ja vanhempana vain äiti. Jos olet avioliitossa lapsen syntyessä, aviomies merkitään automaattisesti väestötietojärjestelmään lapsen isäksi, ellei kukaan väitä, ettei aviomies olekaan lapsen isä.
Isyyden vahvistaminen
Jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella tai jos aviomies ei ole lapsen isä ja jos isä halutaan merkittäväksi lapsen vanhemmaksi ja huoltajaksi, tämä vaatii isyyden vahvistamista. Isyys voidaan vahvistaa joko tunnustamisen tai tuomioistuimen päätöksen perusteella. Jos isä haluaa vapaaehtoisesti tunnustaa isyytensä, hän voi tehdä sen ilmoittamalla isyydestään henkilökohtaisesti lastenvalvojalle, henkikirjoittajalle tai julkiselle notaarille.
Toinen vaihtoehto isyyden vahvistamiselle on se, että asiassa toimitetaan isyyden selvittäminen, jonka jälkeen isyysasiassa järjestetään oikeudenkäynti, jonka tarkoituksena on selvittää, onko lapsen isäksi väitetty todella lapsen isä. Jos tuomioistuin tulee siihen tulokseen, että mies on lapsen isä, tuomioistuin voi tuomioksi kutsutulla ratkaisullaan todeta miehen lapsen isäksi. Molempien edellä selostettujen vaihtoehtojen, siis tunnustamisen tai tuomioistuimen vahvistamisen, seurauksena on se, että lapselle voidaan merkitä väestötietojärjestelmään sekä isän että äidin tiedot ja molemmat vanhemmat voidaan näin sovittaessa merkitä lapsen huoltajiksi.
Huoltajuus
On myös mahdollista, että vain toinen vanhemmista merkitään lapsen huoltajaksi, jos vanhempien kesken näin on sovittu. Lapsen huoltajan tehtävänä on huolehtia lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamisesta. Tähän kuuluu esimerkiksi päättäminen lapsen hoitoon, kasvatukseen, asuinpaikkaan ja muihin henkilökohtaisiin asioihin liittyvistä kysymyksistä. Jos molemmat vanhemmat ovat lapsen huoltajia, nämä yhdessä vastaavat lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä. Lapsen huoltajina toimivat vanhemmat ovat myös lapsen edunvalvojia.
Edunvalvoja
Edunvalvojien tehtävänä on huolehtia lapsen taloudellisista asioista eli huolehtia lapsen puolesta hänen omaisuuttaan ja muita raha-asioitaan koskevista kysymyksistä. Jos mummi esimerkiksi lahjoittaa pienelle lapsenlapselleen rahaa, lapsen vanhemmat hänen edunvalvojinaan pitävät huolta lahjoitetuista rahoista lapsen puolesta, koska lapsi ei ikänsä vuoksi itse pysty vielä huolehtimaan raha-asioista.
Lisätietoa: www.mll.fi sekä Settinetin Ihmissuhteet - tietoalueelta tietoa ja linkkejä ehkäisystä, raskaudesta ja vanhemmuudesta.
Lähde: Kajaanin käräjäoikeuden notaarit